Jos koskaan länsimaisilla feministeillä ja liberaaleilla on ollut syy tukea, se on tämä. Naisten jalkapallojoukkue, joka yhdessä vastustaa julmaa islamofasistista hallintoa – riskeeraten samalla kaikkien henkensä. Se on sellainen tarina poikkeuksellisesta rohkeudesta, joka kerrotaan jonain päivänä Hollywood-elokuvassa. Mutta heistä ei ole kuulunut juuri mitään. Miksi? Onko heidän aktivisminsa pelkkää turvallista performatiivista signaalia? Eikö kukaan heistä murtaudu riveistä? Se on kamalaa