On syytä huomauttaa, että jäädytettävä omaisuus ei hyödytä, jos sitä ei voi käyttää. Vuonna 1945 Suomi, joka oli onnistunut taistelemaan liittoutuneita, akselivaltoja ja kommunistiblokkia vastaan eri vaiheissa toista maailmansotaa, oli väestö täynnä käteistä (tavaroita säännösteli sodan aikana) ja vähän ostettavaa niillä. Peläten inflaatiopurkaa, joka muistuttaa Yhdysvaltojen COVIDin jälkeistä nousua, Suomen viranomaiset kehittivät uuden tavan toteuttaa taloudellista tukahduttamista muuten sensuurin kestävälle käteisalueelle. Välittömästi voimaan tulleet kaikki suuret setelit puolitettaisiin. Vasen puoli oli edelleen käteistä – arvoltaan puolet nimellisarvosta. Oikea puoli oli nyt 4 vuoden joukkovelkakirja, jonka tuotto oli vaivaiset 2 %. Sanomattakin on selvää, että Suomi kärsi edelleen vahvasta inflaatiosta (selvästi yli 2 % maksettu). Se myös jätti pankkitilit koskematta, syistä joita en ole täysin selvä. Kuten tiedät, suurin osa rahapohjasta koostuu pankkitalletuksista, ei fyysisistä käteisistä. Mutta se on hyvä esimerkki siitä, miten vaikka omaisuudella itsessään ei olisi jäädytys- tai polttotoimintoa, jos ne, jotka muuten hyväksyisivät sen maksuna, voidaan puristaa, ongelma on silti olemassa.