"Mikään näistä sosiaalisista trendeistä ei ole yksisyysaalinen: lastenhoidon kustannukset ovat nousseet, on vaikea kasvattaa lapsia kaukana vanhemmistaan ja sukupolvien välisestä yhteisöstä laajemmin, kävelykelpoisia kaupunkeja on vähemmän kuin koskaan jne. Vanhemmuudesta, synnytyksestä ja raskaudesta kerrotaan enimmäkseen negatiivisen ääripään tarinoissa. Synnytystä käsitellään lääketieteellisenä tapahtumana, riskinä, uhkana – eikä jonakin ihmeellisenä, luonnollisena ja voimaannuttavana. Lapset on pidettävä lasivitriinissä ja koko yhteiskunnan on tuettava perimmäistä tavoitetta elinikäisestä riskien vähentämisestä heille ja vanhempien puolesta."