Vähän aikaa sitten kävin todellisen keskustelun Charlie Kirkin kanssa. Emme olleet samaa mieltä kaikesta, mutta hän kuunteli, haastoi, ja kunnioitin häntä hänen innokkuudestaan käydä vuoropuhelua. Nyt en voi lakata ajattelemasta hänen vaimoaan, lapsiaan ja perhettään, jotka hajosivat yhdessä yössä. Opiskelijoista, jotka eivät koskaan jätä näkemättä, mitä eilen tapahtui. Näemme, kuinka viha radikalisoi nuoria ihmisiä aivan edessämme. Jos emme taistele sitä vastaan, yhä useammat perheet hajoavat aivan kuten hänen.